Suoraan sisältöön

Presidentti Niinistö sisällissodasta: Historian kipukohdat on syytä kohdata avoimesti - Suomen tasavallan presidentti: Tiedotteet ja uutiset

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
TPK etusivu, 4.4.2018

Presidentti Niinistö sisällissodasta: Historian kipukohdat on syytä kohdata avoimesti

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia<br/>
Presidentti Niinistö piti Tampereen yliopistolla avoimen yleisöluennon otsikolla 'Sodasta sovintoon'. Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili Tampereella keskiviikkona 4. huhtikuuta osana sisällissodan muistovuoden tapahtumia. Vierailu alkoi Tampereen yliopistolta, jossa presidentti Niinistö piti täydelle juhlasalille luennon otsikolla ”Sodasta sovintoon”.

Presidentti totesi aluksi, että suomalaiset ovat osoittaneet muistovuonna historian tajua ja kypsyyttä — keskustelu sisällissodasta on ollut maltillista. ”Kipeiden asioiden käsittelyssä maltti on valttia etenkin aktiivisen informaatiovaikuttamisen aikana, jolloin kaikkia jakolinjoja pyritään käyttämään hyväksi.”

Presidentti Niinistö muistutti, että historian kipukohdat on syytä kohdata avoimesti. ”Sadan vuoden takaisilla tapahtumilla on merkitystä myös nykyisen Suomen kannalta. Yhteiskunnan romahtaminen sisällissotaan on näet pahinta mitä kansakunnalle voi tapahtua. Sen opit on syytä muistaa, varjella vakauttamme aikana, joka monin paikoin säteilee ja sykkii epävakautta.”

Vuoden 1918 jälkeen tehdyillä valinnoilla ja kehityksellä voi presidentin mielestä olla myös laajempaa relevanssia, sillä Suomi on nykyään maailman vakaimpia ja menestyneimpiä valtioita.

Ulkopuolinen paine sisällissodan taustalla

Presidentti pohti puheessaan sisällissodan syitä ja mekanismeja. Hänen mukaansa tarvitaan tilaa ja tilausta syvälle eripuralle: erimielisyyttä ja puutetta, usein ikärakenteeltaan nuorta väestöä, mutta myös yhteisten instituutioiden hyväksyttävyyden hapertumista tai niiden suoranaista puutetta.

Ulkoiset tekijät ovat myös syynä: ”Oma sisällissotamme on tästä hyvä esimerkki. Suomessa oli kyllä sisäisen konfliktin aineksia — tyytymättömyyttä, epävarmuutta, nälkää ja kiukkua, mutta viime kädessä voimakas ulkopuolinen paine ajoi punaiset sodan tielle. Hieman kärjistäen voisi sanoa, että Venäjän vallankumouksen tuulet eivät niinkään tarttuneet vaan tartutettiin Suomeen.”

Presidentti jatkoi sanomalla, että sisällissodat myös houkuttavat ulkopuolisia puuttumaan tilanteeseen. Se nähtiin niin sata vuotta sitten Suomessa kuin tänä päivänä Syyriassa.

Kuva: Matti Porre/Tasavallan presidentin kanslia

Tarvitaan viisautta, malttia ja halua sopia

Ulkopuoliset voimat voivat myös olla positiivisia, mutta menestyäkseen pitää strategioiden pitää olla loppuun asti mietittyjä. Aseiden vaiettua alkaa tehtävistä hankalin, eli jälleenrakennus, luottamuksen rakentaminen ja sovinnon saavuttaminen.

”Tarvitaan viisautta, malttia, halua sovitella ja sopia. Ennen kaikkea tarvitaan aikaa ja ajan mittaan rakentuvia vahvoja instituutioita, jotka toiminnallaan ansaitsevat kansalaisten luottamuksen ja tuen.”

Presidentti Niinistö viittasi osallisen kansallistunteeseen, jonka hän on aiemminkin nostanut esiin: ”Se on tunne, että tämä maa ja yhteisö on minun siksi, että olen siinä ja siitä osallinen. Nautin sen antamaa tukea ja suojaa ja siitä vastineeksi itse osallistun sen rakentamiseen ja puolustamiseen kykyjeni mukaan.” Presidentti sanoi, että osallisen kansallistunteen suuntaan otettiin sisällissodan jälkeen Suomessa tärkeitä ensiaskeleita, vaikka se ei suoraviivaisesti tapahtunutkaan.

Tärkeitä askeleita oli niin sanoissa kuin teoissa. Kyösti Kallio puhui jo toukokuussa 1918 Nivalassa suomalaisista, jotka eivät ole punaisia tai valkoisia, vaan ainoastaan Suomen tasavallan kansalaisia, jotka kaikki tuntevat olevansa yhteiskunnan jäseniä. Lisäksi hänen nimeään kantava Lex Kallio vuodelta 1921 antoi maata ja yhteenkuuluvuutta maattomille. Tärkeää oli myös kansanvallan pelisäännöistä kiinnipitäminen. Näin rakennettiin Suomea, joka talvisodan koittaessa 1939 oli ”valmis olemaan romahtamatta ja päinvastoin nousemaan yhtenäisenä kansakuntana vapauttaan puolustamaan.”

Kansakunnan huolehdittava omasta eheydestään

Presidentti Niinistö korosti luennossaan, että on tärkeää kyetä asettautumaan toisen ihmisen asemaan ja muistaa, että eri vakaumuksia, taustoja, tavotteita ja mielipiteitä on kunnioitettava, vaikka olisi itse eri mieltä. ”Tähän sovinnon asenteeseen teitä rohkaisen.”

Presidentti päätti luentonsa kertomalla, mikä on hänen mielestään vuoden 1918 tärkein opetus: ”Se on että kaikkein tärkein tehtävä kansakunnalle on huolehtia omasta eheydestään ja vakaudestaan. Sen romahdettua vain harvat tulevat paikalle hyvin aikein.”

Yliopistolta presidentti Niinistö siirtyi museokeskus Vapriikkiin Tampere 1918 -näyttelyyn. Interaktiivisessa näyttelyssä oli tarjolla näkökulmia kevään 1918 tapahtumiin niin molempien osapuolten taistelijoilta, siviileiltä kuin sivustakatsojilta. Presidentti osallistui Vapriikissa myös historioitsija Teemu Keskisarjan luennolle ”Mitä Tampereella oikeasti tapahtui vuonna 1918?”.

Nivala ja Turku

Tampereen lisäksi tasavallan presidentti Sauli Niinistö kunnioittaa sisällissodan muistovuotta vierailuilla Nivalaan ja Turkuun. Nivalassa presidentti Niinistö osallistuu Sovinnonpuheen juhlaan lauantaina 5. toukokuuta. Tilaisuudella muistetaan senaattori Kyösti Kallion Nivalan kirkossa toukokuussa 1918 pitämää puhetta, johon presidentti myös Tampereen yliopistolla viittasi. Juhla alkaa seppeleenlaskulla Nivalan kirkkomaalla ja jatkuu Kyösti Kallion koululla, jossa presidentti Niinistö pitää puheen.

Kaatuneiden muistopäivänä sunnuntaina 20. toukokuuta presidentti Niinistö laskee ensin seppeleen Helsingin Hietaniemen hautausmaalla ja osallistuu sen jälkeen sisällissodan yhteiseen muistopäivään Turussa. Tilaisuus alkaa ekumeenisella rukoushetkellä Turun tuomiokirkossa, josta siirrytään tervehdyskäynnille sodan molempien osapuolten muistomerkeille.

Tulosta

Päivitetty 4.4.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi