Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Yhteisvastuukeräyksen 2018 avaamiseksi 4.2.2018 - Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 4.2.2018

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe Yhteisvastuukeräyksen 2018 avaamiseksi 4.2.2018

Arvoisat kanssaihmiset,

tänä vuonna Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen, auttamaan ruuan puutteessa eläviä ihmisiä.

Muistan hyvin kuinka Biafran suuri nälänhätä iski television kautta suomalaisiin olohuoneisiin. Ne ravisuttavat kuvat eivät mielestä häviä. Nykyään ei nälkä juuri isoihin otsikoihin nouse, mutta maailmasta se ei ole kadonnut. Melkein 800 miljoonaa ihmistä menee nälkäisenä nukkumaan joka ilta. Siksi apua, myös meidän apuamme, tarvitaan.

Yhteisvastuukeräyksen avulla rakennetaan uutta alkua konfliktien ja katastrofien jalkoihin jääneille ihmisille. Lahjoituksilla hankitaan ruokaa, arjen tarvikkeita, puhdasta vettä, terveydenhoitoa ja kattoja pään päälle. Keräysvaroista 60 prosenttia ohjataan Kirkon Ulkomaanavun katastrofirahastoon.

Monesti nälän taustalla on ihmisten aiheuttama konflikti. Sota tai jatkuvat levottomuudet vaikeuttavat ruuan saantia. Esimerkiksi käy Uganda, joka on vastaanottanut yli miljoona eteläsudanilaista pakolaista. Riittävää ravintoa ei tuolle valtavalle ihmismäärälle pystytä tarjoamaan.

Ruuan puutteetta aiheuttavat lisäksi ilmaston ääri-ilmiöt, kuten lisääntyvät myrskyt, tulvat ja kuivuus. Myös ilmaston muutokset johtuvat suurelta osin ihmisen toiminnasta.

Joissakin maissa on joka kolmas lapsi aliravittu. Nälkä on yksi suurimmista ihmiskunnan yhteisistä haasteista. Se on myös kehityksen jarru, koska nälkä vaikuttaa nakertavasti terveyteen ja koulutukseen. Nälkä tappaa ihmisiä enemmän kuin AIDS, malaria ja tuberkuloosi yhteensä.

Nälän poistamiseen ei edes tarvittaisi tieteellisiä läpimurtoja, niiden sijaan tarvittaisiin tahtoa. Taistelussa nälkää vastaan tarvitaan hallitusten, yritysten ja kansalaisten yhteistyötä.

Yhteisvastuukeräys palaa juurilleen myös kotimaassa. Sotavuosina ja sotiemme jälkeen Kansanapu-niminen keräys auttoi sotainvalideja, sotaleskiä, sotaorpoja ja kotinsa menettäneitä evakkoja. Tuolloin oli nälkä Suomessakin tuttu vieras. Kun Yhteisvastuukeräys vuonna 1949 perustettiin Kansanavun tilalle, elettiin Itä- ja Pohjois-Suomessa ankarien katovuosien aikaa. Tuosta ajasta on alle ihmisikä aikaa.

Vielä nykyäänkin Suomessa on jopa satoja tuhansia ihmisiä, joiden tulot jäävät alle sen, mikä kohtuulliseksi katsotaan. Se on hätkähdyttävä määrä ihmisiä. Apuamme siis tarvitaan - myös kotimaassa.

Niukka toimeentulo näkyy puutteena ruokapöydässä. Jostain on tingittävä, kun laskut on maksettava.

Ulkopuoliseen ruoka-apuun, eli leipäjonoihin, tukeutuu Suomessa joka vuosi yli 100 000 ihmistä. Ja heistä jopa 20 000 tarvitsee apua viikoittain. Meillä jokaisella on mahdollisuus vaikuttaa siihen, että ympärillämme voidaan paremmin.

Yhteisvastuukeräyksen tuotoista 40 prosenttia jää kotimaahan. Kirkon diakoniarahaston ja seurakuntien diakoniatyön kautta pystytään näin antamaan ensiapua vaikeuksissa olevalle ihmiselle.

Ruokaturvan ei pitäisi olla hyväntekeväisyyden varassa, mutta julkinen auttamisjärjestelmä on joskus käänteissään hidas. Se ei kykene varautumaan kaikkiin tilanteisiin. Silloin kirkon diakonia sekä monet järjestöt pystyvät nopeasti antamaan apua. Esimerkeiksi sopivat Vantaalla kehitetty Yhteinen pöytä -toimintamalli ja kirkkohallituksen koordinoima Yhteinen keittiö -hanke. Jonoista pyritään pääsemään eroon ja ruokailuista tehdään yhteisöllisiä tapahtumia. Apua annetaan ihmisarvoa kunnioittaen.

Yhdessä voimme kannustaa ihmisiä huolehtimaan toisistaan. Kannustan vastuun ottamiseen, sillä auttamisesta tulee hyvä olo.

Yhteisvastuukeräykseen kautta apu menee sitä tarvitsevalle niin lähellä kuin kauempana.

Kiitos!

Tulosta
Tämä dokumentti

Päivitetty 4.2.2018

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi