Suoraan sisältöön

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe kolmen uuden tieteen akateemikon arvonimen luovutustilaisuudessa Ritarihuoneella 16.3.2017 - Suomen tasavallan presidentti

Suomen tasavallan presidentti
Kirjasinkoko_normaaliKirjasinkoko_suurempi
Puheet, 16.3.2017

Tasavallan presidentti Sauli Niinistön puhe kolmen uuden tieteen akateemikon arvonimen luovutustilaisuudessa Ritarihuoneella 16.3.2017

Tiede on ollut tärkeä rakennusaine satavuotiaan Suomen aineellisen ja henkisen hyvinvoinnin luomisessa. Historiasta löytyy lukuisia esimerkkejä siitä, miten yksittäinen tieteentekijä on elämäntyöllään edistänyt sekä tieteen, mutta samalla myös isänmaansa asiaa. 

Akateemikkojemme tutkimusaiheet kuvaavat osaltaan myös Suomen tarinan kulkua ja suomalaisen yhteiskunnan kehitystä. Akateemikko Erkki Laurila oli tutkimuksillaan rakentamassa toisen maailmansodan jälkeistä teollista Suomea. Laurilan mukaan kirjallisuuden ja kansallisten tieteiden voimin kehitetty "Väinämöisen Suomi" pitäisi muuttaa "Ilmarisen Suomeksi", teknisesti itsenäisemmäksi ja itsevarmaksi maaksi. Pätee varmasti vielä nytkin. 
  
Myös tänään juhlittavien akateemikkojemme tutkimuskohteet liittyvät aikaamme. Tarvitsemme entistä enemmän ymmärtämisen kykyä ja yhteiskunnallista vuoropuhelua moneen suuntaan kulkevassa maailmassa. Meidän tehtävänämme on löytää ratkaisuja ilmastonmuutoksen kaltaisiin ihmiskunnan suuriin ongelmiin. On osattava katsoa kauas, mutta toimittava nyt. Tämän tueksi tarvitsemme oikeaa ja ajantasaista tietoa. Tieteellistä tietoa.

* * *

Suomen menestyksen perustekijät ovat osaaminen, koulutus ja tiede. Olemme satavuotiaan historiamme aikana saavuttaneet näissä kaikissa kansainvälisestikin arvioituna korkean tason. Osaaminen, koulutus ja tiede ovat tuottaneet välillisesti meille ykkössijoja myös muissa maiden menetystä mittaavissa kansainvälisissä tutkimuksissa. Meillä on edessämme kuitenkin kova työ, jotta pysyisimme saavutetulla tasolla.

Valitettavasti emme voi enää täysin luottaa siihen, että olemme osaava kansa, jonka menestys on siksi taattu. Peruskoululaisten osaamista tarkastelevat PISA-tulokset ovat Suomessa edelleen hyviä, mutta niissä on ollut nähtävissä laskua.   Erityisesti luonnontieteiden ja matematiikan osaamisessa on havaittu puutteita. 

Suomalaisten koulutustason nousu on hidastunut. Ilman päättäväisiä toimia se kääntyy laskuun ensi vuosikymmenellä. Suomen korkeimmin koulutetuksi ikäluokaksi uhkaa jäädä vuonna 1981 syntyneet. 

Lisäksi osaamisen ja tutkimuksen vaatimukset muuttuvat koko ajan. Yksi hankittu ammattitaito ei enää sellaisenaan riitä koko elämän ajaksi, vaan osaamista ja taitoja joutuu – tai pääsee - jokainen kehittämään jatkuvasti. Elinikäinen oppiminen alkaa olla välttämättömyys lähes kaikille. 

* * *

Jotta menestyisimme jatkossa, on meidän menestyttävä myös tieteessä ja tutkimuksessa. Emme voi rakentaa suomalaista henkistä ja aineellista hyvinvointia muualta saadun tiedon varaan, vaan sen on nojattava omaan osaamiseemme. Osaaminen kumpuaa yliopistojen ydintehtävistä, tutkimuksesta ja siihen perustuvasta ylimmästä opetuksesta. Suomessa tehdään vain pieni osa maailman tutkimuksesta. Suomalainen laadukas tutkimus tuottaa kuitenkin mainioita tuloksia ja samalla ylläpitää ja kasvattaa kykyämme hyödyntää muualla tehtyä tutkimusta.

Tiedettä ja osaamista ei voi kehittää umpiossa. Kansainvälisyys on tieteen tekemisen elinehto. Tiedettä voikin verrata talouteen; se on kansainvälistä ja maailmanlaajuisesti verkottunutta. Esimerkiksi Kiina on nopeasti noussut hyvin merkittäväksi tiedemaaksi. Suomen kannalta tutkimuksen ja tieteentekijöiden vapaa liikkuvuus ja mahdollisimman avoin tiede on ollut ja on hyvin tärkeätä. Hyvää on se, että Suomen tieteen kansainvälisyys on lisääntynyt selvästi viime vuosina. Suotavaa olisi, ettei viime aikoina esiin noussut sisäänpäin kääntyneisyys ja rajojen piirtäminen valtaisi laajemmalti alaa ajattelussa.

Tieteen ominaisuuksiin kuuluvat toisaalta pitkäjänteisyys ja toisaalta jatkuva uudistuminen. Tieteen aikaskaalat ovat usein pitkiä: samat peruskysymykset säilyvät tutkimuskohteina pitkään. Ja samaan aikaan tiede pystyy kuitenkin reagoimaan uusiin aiheisiin nopeasti. Kolmen uuden akateemikkomme urat ovat mainioita esimerkkejä sekä pitkäjänteisyydestä ja uudistumisesta.

* * *

Suomen itsenäisyyden alkuvuosina tehtiin merkittäviä päätöksiä tieteen ja osaamisen näkökulmasta. Maahamme perustettiin uusia yliopistoja, uskottiin tieteen ja osaamisen voimaan ja tarpeeseen. Nuo ratkaisut tehtiin ottaen huomioon se, miten maailma oli muuttunut ja muuttumassa. 

Samanlaiseen rohkeuteen ja kaukonäköisyyteen on tarve myös nyt. Meidän on rakennettava vahvuuksiemme varaan ja ennakoitava uudet tarpeet, meidän tulee koota uutta luovat voimat yhteistyöhön niin yliopistot kuin yritykset, niin suomalaiset kuin ulkomaiset toimijat. Tiedettä ja osaamista kun tarvitsemme jatkossa entistä enemmän.

Juhlistamme tänään kolmen tutkijan työtä. Heidän uransa kertovat siitä, miten tutkimus on kansainvälistä, miten se rakentaa osaamista ja miten se on etsimässä syvällistä ymmärrystä ja samalla ratkaisuja kansallisiin ja globaaleihin ongelmiin. He ovat oivia esimerkkejä siitä, miten tiede ja tieteentekijät rakentavat tässä hetkessä Suomen henkistä ja aineellista hyvinvointia.

Sydämelliset onnitteluni! Toivoin teille monia kiinnostavia vuosia tieteen ja Suomen tulevaisuuden tekemisessä!

Tulosta

Päivitetty 16.3.2017

© Tasavallan presidentin kanslia Mariankatu 2, 00170 Helsinki, puh: (09) 661 133, Fax (09) 638 247
   Tietoa verkkopalvelusta   webmaster[at]tpk.fi